Exodus

ja Jumalan juhlat

Valtatie luvattuun maahan

Onko Exodus kertomus kuvaus historiallisesta tapahtumasta, joka todella tapahtui ja sellaisen kuin se kuvataan Raamatussa? Onko kertomus kuitenkin ennemminkin myytti, jonka tarkoitus on luoda kuvitteellinen historia kansalle, jota ei ollut olemassakaan? Jotkut, jopa kristityiksi tunnustautuvat suhtautuvat Raamatun kertomaan exodukseen epäilevästi. Exodus ja Jumalan juhlat, valtatie luvattuun maahan -kirjan kirjoittajat uskovat, että useamman Raamatun kirjan kattava exodus on historiallisesti tarkka kuvaus Jaakobin jälkeläisten matkasta luvattuun maahan. Matka tehtiin Mooseksen, entisen Egyptin prinssin johdolla.

Exodus on kuvaus Jumalan uskollisuudesta omiaan, niitä, jotka ovat liitossa hänen kassaan, kohtaan. Jumala oli antanut jo Abrahamille lupauksen maasta, vaikka Abraham ei saanutkaan koskaan omakseen luvattua, tuli se hänen jälkeläisilleen. Jumala ei epäonnistu koskaan ja Hänen aikataulunsa ovat tarkasti säädetty. Exodus kertomus kertoo meille jotain siitä, miten tarkka Jumala on:

”Mutta aika, jonka israelilaiset olivat asuneet Egyptissä, oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta. Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä kaikki Herran joukot lähtivät Egyptin maasta.” 2. Moos 12: 40+41

Juuri sinä päivänä, ei päivää aiemmin eikä myöhemmin, vaan juuri sinä päivänä. Jumala toimii aina ajallaan, mutta hän on se, joka pystyy pitämään päivistä lukua. 430 vuotta täyttyi sinä päivänä, kun Israel lähti Egyptistä. Täsmälleen samana päivänä 430 vuotta aiemmin Jaakob oli johtanut 70 hengen heimonsa nauttimaan Goosenin maakunnan antimista Joosefin arvostettuna isänä ja hänen perheväkenään. Ajat olivat muuttuneet, eikä faarao tiennyt enää Joosefista mitään. Ihmisen muisti ja muistinvaraset kertomukset voivat pettää, mutta Jumala ei. Exodus kertomus kuvaa meille Jumalan, joka ei tee virheitä. 

Exodus_ja_Jumalan_juhlat_kirja

Exodus ja Jumalan juhlat, valtatie luvattuun maahan 

Kirja on Henri Seppäsen ja Matti Lahtisen yhdessä kirjoittama. Kirja lähtökohtana on syvä usko kertomuksen historialliseen tarkkuuteen ja luotettavuuteen. Exodus kertomus on kuitenkin enemmän kuin historiallinen kuvaus Israelin heimojen matkasta ulos Egyptin orjuudesta maahan, jonka Jumala oli luvannut heidän isälleen Aabrahamille ikuisena perintöosana. Kirja käsittelee exodus-kertomusta pääosin hengellisen prosessin kuvauksena, mutta historiallisten tapahtumien kautta.

Matka alkaa Egyptistä, orjuuden maasta, jossa ihminen kohtaa ensimmäisen kerran profeetallisen sanan, joka kutsuu, kehottaa ja vaatii lähtemään matkalle. Matkan päämäärä on luvattu maa, jossa Jumala hallitsee poikansa Messias Jeesuksen kautta. Se maa on sisäisen rauhan, vapauden ja eheyden valtakunta, johon pääseminen vaatii usein elämänmittaisen prosessin, jota exodus-kertomuksen eri vaiheet kuvaavat. Kirja haastaa lukijansa tutkimaan omaa uskoaan tai sen puutetta.

Lue ote kirjan sisällyslyettelosta ja johdantoluku.

Kirjassa on 22 lukua eli yhtä monta, kuin heprean kielessä on aakkosia. Sivuja on kirjassa 204.

Exodus ja Jumalan juhlat kirja sisältää profeetallisen osion, joka avaa näköaloja joihinkin viimevuosien tapahtumiin. Kirja keskittyy erityisesti tutkimaan Exodusta hengellisenä kuvauksena uskovan matkasta todelliseen sisäiseen vapauteen.

 

KIRJAN TIEDOT

Kirjailija:

  • Henri Seppänen
  • Matti Lahtinen
Alaotsikko: Valtatie luvattuun maahan
ISBN: 9789527111147
Kieli: Suomi
Paino: 249 grammaa
Julkaistu: 2022-08-16
Kustantaja: Nehemia Media
Sivumäärä: 204

Tilaa nyt: Exodus ja jumalan juhlat -kirja

 

SISÄLLYS

Esipuhe ja kiitokset………………………………………………………………………. 7

Johdanto: Palveleva johtajuus ja auktoriteetti Mooseksen mukaan .. 9

  1. Exoduksen kehystarina ……………………………………………………….. 17
  2. Exoduksen taustaa – miten ystävästä tuli orja………………………. 21
  3. Valitun valmistaminen…………………………………………………………. 27
  4. Koulutuksen päämäärä………………………………………………………… 33
  5. Kohtaaminen pyhällä paikalla………………………………………………. 39
  6. Epäuskoinen apostoli…………………………………………………………… 45
  7. Paatumuksen helppous – miten farao petasi tuhonsa …………. 51

________________________________________

Johdanto: Palveleva johtajuus ja auktoriteetti
Mooseksen mukaan

Exodus-kertomus sisältää syvyyksiä, joita emme aina tule edes
ajatelleeksi. Kertomus prinssistä, joka hylkää kuninkaallisen
asemansa voidakseen ilmaista avoimesti samaistumisensa orjuutettuun kansaan, joka tekee tiiliä, on ihmeellinen. Samalla kun melöydämme Mooseksen elämäntarinasta kuvauksen, minkälaista on Jumalan mielen mukainen johtajuus, me näemme sen kautta
myös välähdyksen Messiaasta, jota Mooses nimittää itsensä kaltaiseksi profeetaksi.

Mooses ei katsonut voitokseen olla faraon
kaltainen, jota pidettiin jumalana, kuten Jeesus ei katsonut voitokseen olla Jumalan kaltainen. Faraota palvottiin jumalana, joten
Mooseskin oli eräässä mielessä ”jumalan poika”. Kumpikin tyhjensi itsensä siitä kirkkaudesta ja kunniasta, josta oli tullut osaliseksi Jumalan poikana ja otti orjan muodon.

Jumala valitsi Mooseksen

Mooseksen johtajuus ei ollut itsetehostukseen tai oman erinomaisuuden kokemiseen perustuvaa narsistista tunnetta omasta paremmuudesta ja siitä nousevaa omasta mielestä itseoikeutettua johtajuutta. Mooseksen valmistaminen kansan johtajaksi oli tie, jonka ytimessä oli erityisesti kaksi teemaa.

Ensinnäkin Moosesta riisuttiin kaikesta lihallisesta omahyväisyydestä, jonka Egypti ja asema faraon hovissa oli istuttanut häneen.

Toiseksi Moosesta kasvatettiin erämaassa Jumalan tuntemiseen. Koulutuksen lopussa Jumala puhui nöyrälle Moosekselle kasvoista kasvoihin. Lihallisuus oli murrettu. Ylpeys oli poissa. Paikalla oli mies, jolla oli hidas puhe ja kankea kieli, mutta joka tunsi Jumalan niin, että sai viettää tämän kanssa aikaa kuten Aatami aikoinaan. Mooses oli vihdoin sellainen, että hänestä saattoi tulla Jumalan työtoveri. Mooses oli oppinut palvelemaan.

Mooses on esimerkki palvelevasta johtajuudesta, josta puhutaan paljon. Hänessä on jotain syvästi Jeesuksen kaltaista, vaikkakin erämaapölyn peitossa. Mooseksen johtajuus oli syvimmillään samanlaista kuin Jeesuksenkin. Olosuhteet, joissa he palvelivat, olivat erilaiset. Jeesus sanoi tulleensa palvelemaan ei palveltavaksi. Hän jätti meille esimerkin todellisesta johtajuudesta. Mooseksen elämässä näemme siitä käytännön sovelluksen. Palveleva  johtajuus eli johtaminen palvelemalla ei tarkoita sitä, että pastorin
tärkein tehtävä on pestä vessat tai jalat ja keittää kahvit, toki palveleva johtaja voi tehdä niitäkin tehtäviä, vaan todellisesti kyse
on valtuutuksesta ja auktoriteetin alueesta, minkä voi saada vain
oikeasti nöyrä ihminen. Jalkojen pesemisessä oli kyse alimman
orjan asemaan asettumisesta vapaaehtoisesti. Siten Jeesus antoi
meille esimerkin, miten meidän tulee puhdistaa toisiamme vaelluksen ”pölyistä”.

Mitä palveleva johtajuus on ja miten se ilmenee?

Mooseksen elämässä toteutui Jeesuksen puhe siitä, ettei hän ole
tullut tekemään omaa vaan lähettäjänsä tahdon. Palvelevassa
johtajuudessa on kyse juuri siitä. Oikealla paikalla oleva johtaja,
kuten Mooses tai Jeesus, ei toteuta omaa tahtoaan, vaan vetäytyy
säännöllisesti Isän läsnäoloon ja viipyy Herran neuvottelussa,
kunnes on saanut selkeän ymmärryksen Isän tahdosta. Johtaja
siis palvelee Jumalaa, joka on asettanut hänet tehtäväänsä. Hän ei
toteuta jotain omaa visiota ja unelmaansa, ei edes kaikkein hurskainta tai ihmisläheisintäkään, hän toteuttaa ainoastaan ja vain lähettäjänsä tahdon.

Johtajan tehtävä on palvella ennen kaikkea Herraa, joka on hänet tehtävään asettanut ja sen Herran tulisi olla seurakunnasta
puhuttaessa Israelin Pyhä eli Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. Mooses vetäytyi toistuvasti vuorelle kohtaamaan Herraa.
Siellä kahdenkeskisessä ajassa Isä puhui hänelle sydämensä ajatuksia kasvoista kasvoihin, eli hengitti oman elämänsä ja sydämensä Moosekseen. Jeesus toimi samalla tavalla, kuten saamme lukea evankeliumeista, hänkin vetäytyi säännöllisesti vuorille kohtaamaan Isää