8. Ensimmäinen pääsiäinen

Kymmenes vitsaus on menossa kiivaimmillaan. Kuoleman enkeli kiertää talosta taloon ja korjaa mukaansa kaikki esikoiset, niin ihmisistä kuin eläimistä, säätyyn katsomatta. Kuolema on aina demokraattinen, se tulee jokaisen osaksi, niin rikkaan kuin köyhän, kauniin tai ruman.  Kuolema ei tee minkäänlaista erotusta.

Hämmentävät ohjeet hämmentävään aikaan

Israelin kansa oli saanut Mooseksen kautta ohjeet valmistautua lähtöön. Se tulisi pikaisesti. Mooseksen ohjeet olivat vähintäänkin oudot. Ensin oli otettava verta ja sillä siveltävä sekä oven pihtipielet, että kamana. Sitten piti syödä seisaaltaan karitsa, vuohista tai lampaista, mitään ei saanut jäädä yli. Kaiken päälle karitsa piti valmistaa tulella, sitä ei saanut keittää.  Lopulta tuli lähtö keskellä yötä Mooseksen palattua kriisipalaverista faaraon luota. Ihmeellinen tarina.  Veri, joka siveltiin ovenpieliin ja oven päällykseen oli sen saman karitsan verta, joka valmistettiin ateriaksi.

Israelilaisten touhun on täytynyt vaikuttaa egyptiläisistä naapureista vähintäänkin oudolta. Kaikki Mooseksen kutsulle kuuliaiset sivelivät ovenpieliään verellä. Tuossa vaiheessa kansa ei tiennyt vielä mitään siitä onnettomuudesta, joka oli kohtaava heitä.

Ja sitten mentiin ja vauhdilla

Matka Egyptistä kohti Luvattua maata sai rivakan liikkeelle lähdön. Herran enkeli kiersi taloissa tappamassa esikoisia ja israelilaiset söivät seisaaltaan karitsaa katkerien yrttien kera, verellä tahrittujen ovenpieliensä suojassa.

Meille uuden liiton uskoville, jotka uskomme Jeesuksen luvatuksi messiaaksi, joka oli itsessään lopullinen ja täydellinen pääsiäislammas, kuva puhuu voimakkaasti. Mooseksen tehtävä on valmistaa ja kutsua kansa ulos Egyptin orjuudesta matkalle erämaahan palvelemaan Jumalaa.  Matka jatkuisi liiton vuorelta lopulta Luvattuun maahan.  Voidaksemme päästä lähtemään meidän on otettava vastaan veren ihmeellinen suoja, jotta kuoleman enkeli kävisi ohitsemme. Kukaan ei voi päästä Egyptistä erämaahan ilman veren suojaa. Esikoisten surmaaja on edelleen liikkeellä. Vasta viimeinen vitsaus, esikoisten surma, avasi ovet. Samalla tavalla on Jumalan täytynyt antaa oma esikoisensa kuoleman enkelin valtaan, jotta me ihmiset voisimme vapautua Egyptin eli maailman orjuudesta.

On syötävä, vaikka ei olisi nälkäkään. Kokonaisen karitsan syömisen siunaus

Pääsiäisessä on kysymys vapautumisesta. Pääsiäinen vapautti ja vapauttaa orjuudesta. Egyptistä lähtemiselle on kuitenkin ehtonsa. Ilman ehtojen noudattamista ei matkalle voi lähteä. Voi käydä niin, että ihminen lähtee kyllä Egyptistä, mutta Egypti ei lähdekään ihmisestä, kuten oli tarkoitettu.

Voidakseen lähteä matkalle kohti Luvattua maata, oli oltava veren suoja, sen saman karitsan, joka myös syötiin. Karitsan syöminen kuvaa sitä, miten meidän tulee ottaa vastaan Kristus, meidän pääsiäiskaritsamme. Karitsa oli syötävä kokonaan, ennen kuin liikkeellelähtö saattoi tapahtua. Meidän on siis otettava vastaan koko Kristus, ei ainoastaan jotain osaa hänestä. Ei riitä, että Jeesus on tullut meille Jumalan karitsaksi, joka ottaa pois maailman synnin. Ristinuhrin kautta saadaan kyllä sovitus, mutta ilman ylösnousemusta ja helluntaita, pysymme edelleen vanhassa liitossa. On siis koettava myös ylösnousemus, jossa Israelin kansallinen Messias nousi ylös koko maailman vapahtajana. Vasta helluntai vie meidät sisälle uuteen liittoon. Ylösnoussut Jeesus, joka on todellisesti kuningasten kuningas ja rauhan ruhtinas tulee meidän jokaisen Herraksi vasta, kun otamme vastaan hänen henkensä. Kokonainen karitsa kuvaa Kristusta, joka on samalla aikaa sekä uhrikaritsa että Juudan jalopeura.  Vasta kun Jeesus on tullut sekä synnit sovittaneeksi vapahtajaksi että ylösnousseeksi kuninkaaksi, jolla on valtakunta, toteutuu se, mistä profeetta puhuu: lammas ja leijona kulkevat samalla laitumella, ihmisen sydämessä.

Joka ei syödä tahdo, sen ei vapautumankaan pidä

Osittaisen karitsan syöminen johtaa aina siihen, että ihmisen sydän ei pääse missään vaiheessa vapaaksi Egyptin orjuuttavista voimista. Jos emme tunne Jeesusta kärsivänä vapahtajana, joka on antanut itsensä edestämme, niin meillä ei ole uskon elämän pohjana oikeaa ymmärrystä sovituksesta. Jos taas Jeesus ei pääse koskaan kuninkaan paikalle hallitsemaan, emme tule oppimaan kuuliaisuutta, joka on välttämätön edellytys johdatuksessa kulkemiselle. Ilman Jeesuksen herruuden tuntemista ei ole mahdollista elää kuuliaista elämää, joka taas tuo siunauksen ja vie lopulta sisälle Luvatun maan todellisuuteen. Sovitus ilman kuuliaisuutta johtaa halpaan armoon, jossa armosta tulee vähitellen peite pahuudelle. Karkeimmillaan tämä näkyy siinä, miten ihmiset elävät kirkkojen jäseninä vapautuneessa synninteoissa olettaen olevansa kuitenkin kaiken aikaa Taivaallisen Isän ilonlähteitä. Kaiken päälle halvan armon omaksunut pitää puhetta kuuliaisuudesta laillisuutena, jonka omaksuminen johtaisi pelastuksen vaarantumiseen.

Pääsiäinen vapauttaa, erämaa puhdistaa

Egyptin orjuudesta vapauttaminen ei ratkaissut heti syntiongelmaa. Uhrikaritsan syöminen ja veren siveleminen ovenpieliin teki mahdolliseksi matkalle lähdön. Varsinainen työ kansan puhdistamiseksi oli vielä edessä. Puhtautta ei voi saavuttaa Egyptin orjuudessa. Orja on ensin vapautettava, jotta hänet voidaan sen jälkeen puhdistaa. Ihmiset, jotka lähtivät matkalle, eivät olleet muuttuneita. He olivat edelleen sisällä orjan identiteetissä. Omistaja vain oli vaihtunut. He olivat kansa, joka oli tottunut noudattamaan käskyjä, mutta ilman omaa vapaata tahtoaan. Edes Luvattuun maahan lähtö ei ollut heidän oma valintansa. Sen sijaan, että matka olisi alkanut omasta tahdosta, se sai lähtökiihdytyksensä naapureiden vihasta.  Maailma ajoi ulos uloskutsutut. Samalla tavalla on tänäänkin. Maailma, joka vihaa Herran henkeä ja hallintavaltaa haluaa ajaa meidät leirin ulkopuolelle, jonne Herra on meidät kutsunutkin. Maailma siis palvelee Jumalaa, tietämättään ja vihan vallassa. Maailma työntää kutsutut keskuudestaan, koska se pelkää kuolemaa. Pahinta on se, että halutessaan pitää kiinni elämästään maailma varmistaa kuolemansa.

Pimeänpelko ja Jumalan kohtaaminen

Karitsa syötiin siis pimeän aikaan. Siinainvuoren tapahtumat opettavat meille, että Jumala asuu pimeydessä. Pimeydessä oli myös liiton arkki kun se oli kaikkein pyhimmässä. Kirkkauden Jumala asuu pimeydessä, josta johtuen pimeydessä ei ole todellisuudessa muuta pelättävää kuin Pyhä Jumala. Jumala oli läsnä jokaisessa talossa, jossa karitsa nautittiin annettujen ohjeiden mukaisesti. Jumalan läsnäolo varjeli heidät jo ennen kuin he ymmärsivät siitä mitään. Useimmat meistä ymmärtävät pimeyden sanoman luonnostaan. Olemme saaneet kohdata Herran elämämme pimeimmissä hetkissä. Useimmat meistä ovat tulleet uskoon erilaisten ahdistusten ajoissa. Siellä, missä elämässä oli pimein hetki, ilmestyi Herra ja tarjoili veren suojan ja oman poikansa karitsana, jonka nauttia. Pimeydessä loisti kirkkaus ja tuo kirkkaus kutsui matkalle kohti Luvattua maata, rauhan valtakuntaa. Ensimmäinen pääsiäinen sisältää koko evankeliumin.  Se sisältää toivon sanoman orjan vapauttamisesta ja matkan alkamisesta, matkan, jonka tarkoituksena on viedä meidät Jumalan palvelemisen paikan kautta syvälle sisään Luvattuun maahan, jossa odottaa omat ongelmansa, joita taas ei voi ratkoa Egyptissä tai erämaassa. Jumala yllättää aina.