4. Koulutuksen päämäärä

Herra koulutti Moosesta tehdäkseen hänestä valitun aseen johdattamaan heprealaiset luvattuun maahan. Koulutuksessa ei ollut kyse johtajuudesta, sen Mooses oppi lampaita paimentamalla ja hyvin lyhyessä ajassa.

Johtajaksi tullaan palvelemalla, heikompaansa

Mooseksen oli mahdollista oppia kaikki mitä tarvitaan johtamiseen paimentaessaan Jethron lampaita. Hän oppi huolehtimaan laumasta. Hän oppi varjelemaan sitä vaaroilta, johdattamaan vehreän ruohon luokse ruokailemaan ja virkistävän veden äärelle juomaan. Mooses oppi tarkkailemaan ympäristöä ja havaitsemaan laumaa uhkaavat vaarat. Paimennus on parasta johtajuuskoulua. Suuret Jumalan miehet, kuten Mooses ja David olivat paimenia ja Jeesuskin samaisti itsensä psalmissa 23 mainittuun hyvään paimeneen. Raamatullinen johtajuus on paljaimmillaan paimenen työssä. Paimenen tehtävä on olla laumansa palvelija, suojelija ja sen tarpeiden tulkki matkalla aikuisuuteen. Paimenen piti olla valmis uhraamaan itsensä suojellakseen laumaa pedoilta. Paimen ei voinut olla Herra, joka odottaa lampailtaan kunnioitusta ja ihailua. Paimen sai tyytyä siihen, että joku jossakin totesi syvällisesti ja kunnioittavasti, että: ”Bäää!” Johtajuuden sijaan Mooseksen koulutus keskittyi ihan muuhun. Se keskittyi heikkouteen.

Jumala ei tarvitse johtajia vaan heikkoja

Sen sijaan, että Jumala olisi halunnut tehdä Mooseksesta mahdollisimman vahvan, hän halusi viedä Mooseksen mahdollisimman täydelliseen heikkouteen. Mooseksen luottamus omiin kykyihin, koulutukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kaikkeen muuhun lihalliseen oli murrettava. Mooseksen luottamus itseensä oli saatettava täydelliseen bankrottiin. Mooseksen oli tultava heikoksi voidakseen olla Jumalan kansan johdattaja matkalla luvattuun maahan. Miksi näin?

Kyky kuuliaisuuteen kasvaa heikkoudessa

Kyse on johdatuksesta. Kuten edellisen artikkelin lopussa todettiin, Jumala halusi Moosekselta lopulta vain yhtä ainoaa asiaa, nimittäin kuuliaisuutta. Kuuliaisuus ei voi olla vaihtoehto, sen on oltava ainoa mahdollisuus. 99 %:n kuuliaisuus on 100 % kapinaa, niin loukkaavalta kuin ajatus kuulostaakin, niin se on valitettavasti totta. Ihminen, joka ei ole sitoutunut 100 %:seen kuuliaisuuteen on pidättänyt itselleen oikeuden päättää missä asioissa on kuuliainen ja missä ei. Jumalan käskyt muuttuvat hyviksi ehdotuksiksi, joista ihminen sitten itse päättää, mikä miellyttää. Näin ihminen, uskovakin, tekee itsestään jumalan, Jumalan paikalle.

Täydellinen heikkous johtaa täydelliseen riippuvuuteen Jumalasta, hänen johdatuksestaan ja voimastaan. Jeesus opettaa meille samaa asiaa sanoessaan, että ” ilma minua te ette voi mitään”. Meidän on muistettava, ettei sanan mukaan liha hyödytä mitään taivasten kuningaskunnan asioissa. Jumalalle kelpaa vain se, minkä hän on itse meille antanut. Vain se, mikä on syntynyt hengestä saa nähdä Jumalan ja voi palvella häntä.

Mooseksen oli tultava heikoksi. Ilman heikkouden voimaa hän ei olisi pystynyt menemään Egyptiin, jossa häntä saattoi odottaa minkälainen kohtalo tahansa. Oli olemassa riski, ettei hän pääsisi rajasta kunnolla yli, kun joku olisi jo tunnistanut murhaaja -Mooseksen. Koko hanke olisi voinut murskautua Niilin kallioihin jo ennen kuin hän olisi ollut lähelläkään hallintokaupunkia, jossa faarao asui.

Luonnollisen ihmisen taipumus välttää ikäviä tilanteita, olisi pitänyt Mooseksen erämaassa kipuilemassa, tuolla on minun kutsumukseni. Siellä on kansa, joka minut on kutsuttu johtamaan luvattuun maahan, vapauteen orjuudesta. Ajatus faaraon kohtaamisesta ja asiansa esittämisestä olisi voinut olla aivan liian pelottava, jotta Mooses olisi pystynyt astumaan jalallaan Egyptille kuuluvalle maaperälle.  Ei pysty kykenemään ja 99 %:sen kuuliainen Mooses olisi palannut Jethron teltoille todeten, kuten me niin usein teemme: ”Ehkä huomenna”. Ehkä huomenna on hyvä päivä, ehkä huomenna ei kolota ja ole paha mieli, ehkä huomenna Jumala antaa voiman jo ennen kuin pitää lähteä liikkeelle, ehkä huomenna. Ja joka päivä olisi ollut uusi huomen.

Jumalan voima tulee väkeväksi heikoissa

Heikkous, johon Pyhä Henki pyrkii ihmisen johdattamaan, on ainoa tie todelliseen vahvuuteen. Paavalikin sai Herralta opetuksen, että Jumalan voima tulee ainoastaan heikoissa väkeväksi. Oikeanlainen heikkous synnyttää täydellisen riippuvuuden Jumalan voimaannuttavasta armosta. Heikoksi tullut ihminen saa nähdä ja kokea Jumalan uskollisuutta. Hän saa nähdä ihmeitä. Jumalan voiman kokeminen taas synnyttää ajan mittaan luottamuksen, joka tekee mahdolliseksi kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa pitää kiinni siitä, minkä Jumala on Henkensä ja sanansa kautta puhunut.

Itsessään heikko, jossa Jumalan voima on tullut väkeväksi voi kaikista peloistaan huolimatta kävellä suoraan tuliseen pätsiin, leijonan luolaan tai faaraon hoviin. Heikko tietää, että hänen turvapaikkansa on Jumalan tahdossa, ei missään muualla. Jos Jumala ei suojele häntä, ei sitä pysty ihminenkään tekemään. On siis mitä suurinta itsepetosta pyrkiä välttämään pahat paikat, kun pahin paikka, jolta ei kuitenkaan pysty suojautumaan on oma epäuskoinen sydän. Siellä syntyvät pelot ja siellä ne voitetaan. Ulkoinen on sitten jotain muuta. Ihminen, joka on kohdannut oman pelkonsa ja voittanut sen Jumalan voimalla voi mennä minne tahansa, kohdata syyttäjänsä ja vihamiehensä kantaen mukanaan todellista Jumalan Goosenia, nimittäin yli ymmärryksen käyvää rauhaa. Ja Egypti alkaa vaikuttaa omituisella tavalla kiehtovalta paikalta.